Hae sivuilta


Tapahtumakalenteri

« Toukokuu 2013 »
M T K T P L S
18 29 30 1 2 3 4 5
19 6 7 8 9 10 11 12
20 13 14 15 16 17 18 19
21 20 21 22 23 24 25 26
22 27 28 29 30 31 1 2

Ehdota tapahtumaa »

Blogissa

Blogin arkisto



Siirry arkistosivulle »

Satunnainen kuva

Pikakysely

Kuinka monta pentua Nelia saa... laskettu aika 3.11

Uusimmat kuvat

Päivityksiä kuukausien ajalta

Keskiviikko 1.5.2013

Lievästi sanottuna on ollut ilmassa kyllästymistä, väsymistä ja kaikkea muuta sellaista joten enpä ole tännekään mitään jaksanut lässyttää.

Kaikenlaista on tapahtunut 3-4 kuukauden aikana tai loppujen lopuksi ei juurikaan mitään. Meidän ähvistä on vain Badiss muuttanut uuteen kotiin ja on tätä nykyä Peikko. Kotia vailla ovat samaiset kissat kuin kolmisen kuukautta sitten vaikkakin olen kuullut monilta kasvattajilta, että pennun kyselijät ovat sanoneet että kun listoilla kaikki pennut ovat varattuja. No, en tiedä millä listoilla mutta Bajavan pentulistalla ainakin taitaa suurin osa olla kotia vaille.

En ole näitä meidän pentuja pahemmin kaupitellut kun niistä testataan pra ja rahatilanteen vuoksi tuo on siirtynyt ja siirtynyt. Siitä huolimatta toki niitä voisi kysellä ja periaatteessa ovat luovutuskuntoisia :) Porukka on mitä hauskin ja rohkein katras mitä olen koskaan vielä nähnyt, täysin hervottomia otuksia.

Muualla tapahtuneita on että Mortista on tullut isä niin Noxx-kissalaan kuin Tistan-kissalaan. Vinskillä lapsia Crimsonettes-kissalassa ja Fercatin-kissalassa.

Seuraavana on tarkoitus astuttaa Dahlia (CH Acousticat's Cantabile, OSH q var) ja alunperin suunnitelmissa oli astuttaa Vinskillä mutta neito alkoi nyt kiimaamaan ja kiireiden vuoksi en pysty millään Keski-Suomen reissua tähän hätään tekemään, joten Mortti saa hoitaa tuon nyt.

Sitten uusimmat kuvat meidän satavuotiaista pennuista :) Viisi kuukautta siis... Facebook-sivustolla on enemmän pitkin matkaa.

Ekaks hömppäheikki Gunnar (Acousticat's Forest) joka on rekattu seychellien pitkäkarvaksi mutta vaihdankin balineesiksi eli kanelinaamio balineesi. Etsii kotia.
gunnar_5kk.jpg
Sitten topakka neitonen Cortex (Acousticat's Fire in Cairo), kanelikilpikonna seychellien lyhytkarva. Etsii kotia.
cortex_5kk.jpg
Kolmas kotia vailla on pikku-Nakki (Acousticat's Forever) seychellien lyhytkarva mutta epäilen, että väri onkin beige eikä kaneli niinkuin olen rekannut eli tämän vaihdan vissiin myös. Nakki on pikku hurinamankeli ja ihan kuin isänsä mutta pienen pieni mies :D Hän tarvitsee eritoten rakastavan kodin ja olkapään, jolla saa keikkua ja seurata että mitä tehdään mitä tehdään :D
nakki2_5kk.jpg

Sitten meidän tulevaisuuden toivot, jotka eivät varsinaisesti ole myynnissä :)

Raukea Ruu, herra Maailmannopeinsyömäri sekä jumalattoman ahne ja vie pihvin lautaselta sekunnissa, jos silmä välttää. Acousticat's Fear of Ghosts, kaneli pitkäkarva

ruu1_5kk.jpg
Ja sitten Iitan naamarikopio, Hulda (Acousticat's FridayImInLove) joka myös taitaakin olla balineesi ja siis kanelikilpparinaamio. Hulda ei ole mikään tyyppi-ihme mutta nätti kuin nukke ja se luonne on jotain aivan käsittämätöntä. Siis niin lutunen ja kiltti naaraan alku, että vain Iita on lähelle omalla persoonallaan yltänyt mutta tämä on vielä viisi kertaa enemmän :D Hulda on vähän niinkuin pehmolelu :D
hulda_5kk.jpg
Ja pistetään vielä loppuun parit kuvat muuttaneesta Peikosta eli Acousticat's Figurehead, klassinen kanelitabby bico. Peikko siis muutti Sadun luo, jossa entuudestaan on Pirpana (Acousticat's Coda)
peikko.jpg
Pirpana ja Peikko
pirpanapeikko.jpg

1 kommentti .

F-pennut 9 viikkoisia

Keskiviikko 23.1.2013 klo 22:16

Pennut ovat nyt 9 viikkoa. Nyt on tulossa aikamoinen kiire kaiken kanssa, joten Facebookista kannattaa kuvia katsella kun tämän päivitys on nyt ollut vähän sitä sun tätä :) Pennut ovat voineet hyvin ja minkäänlaista remppaa ei ole ollut suuntaan tai toiseen (koputan päätä) ja kaiken kaikkiaan aivan mainioita heppuleita ja tytteleitä. 

Vinskikin (Acousticat's Dobbio) on isi nyt ja sen jälkeläisiä löytyy Fercatin ja Crimsonette's kissaloista. 

Ja sitten takaisin meidän karvanaamoihin. Olen nyt aikalailla päättänyt kuka tekee mitäkin ja sen mukaan edetään. Pennut tullaan luovuttamaan vasta aikaisintaan 14 viikon ikäisinä, koska olen vähän siirtänyt tuota rokotusohjelmaa myöhemmäksi ja siis edelleen 2 kertaa rokotettuina. Muutenkin tuo 14 viikkoa on parempi ikä kuin 12 viikkoa :) Ovat himppusen verran itsevarmempia muuttamaan vaikka eipä noilla 12 viikkosillakaan ongelmia ole ollut mutta jotensakin 14 viikkoset ovat ottaneet tilan vieläkin paremmin haltuunsa. Ja sitten kuvia meidän karvapalleroista... Laitetaan alkuun ne, jotka etsivät kotia.

Ekaks Fire in Cairo (SYS q 03 var), ihana lyhytkarvainen kanelikilppari syssityttö. Lempinimeltään Cortex tätä nykyä kun sillä vaikuttaa olevan tosi isot aivot :D Cortex on megatouhukas likka.

cairo1_9vk.jpg
cairo2_9vk.jpg
Sitten meidän pikku paviaani Naku. Paten "mini me". Forever (SYS o 03 var), kanelisyssipoika. Naku on kanssa ihan huipputyyppi ja tippi hännässä myös. Se tapittaa pienillä sinisillä silmillään ja on yhden hetken sylivauva ja seuraavana kamala riivinrauta :D Vähän semmonen pentu, joka tekis mieli syödä kun sitä katsoo :)
naku2_9vk.jpg
naku1_9vk.jpg
Sitten meidän jääkarhu "Karhu". Ihan höppänä riemureuhka ukkeli. Hirveä meno päällä kokoajan ja silmätkin menee killiin vähän väliä. Hän on meidän poikien suosikki kun on vaan niin äijä :D Karhu on aina paikalla ja hirveällä tohinalla. Forest (SYL o 03 21) Jääkarhu on pitkäkarvainen kanelinaamio ja aikas iso kokoinenkin.
forest_9vk.jpg
karhu1_9vk.jpg
Sitten meidän bicopoika, joka on alustavasti varattu. Badiss on niinikään touhukas mies ja varsinainen sylivauva. Sen lisäksi se taitaa olla puheliain koko porukasta. On huomannut, että kannattaa sanoa jos jotain haluaa :D Figurehead (OSH o 03 22) on lyhytkarvainen kanelibicolour poika hienolla klassisella kuviolla.
badiss2_9vk.jpg
badiss3_9vk.jpg
Sitten nämä pitkäkarvaiset, jotka jäänevät kasvatukseen ja siis sijoitukseen ovat menossa. Tytölle koti onkin jo tiedossa ja poitsulle vähän mietiskellään :)
FridayImInLove
friday2_9vk.jpg
ja pikku Ruu eli Fear of Ghosts, kanelipitkäkarvapoika
ruu2_9vk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

F-pennut 7 viikkosia ja hyvää uutta vuotta muutenkin :)

Sunnuntai 6.1.2013 klo 18:51

Laiska laiska laiska olen päivittämään täällä mitään ja edelleen niitä kuvia kannattaa käydä kattomassa tuolla Facebookissa, jonne päivitän paljon tiuhempaan. Joka tapauksessa siis vuosi vaihtui ja eipä viime vuodesta sen isompia tilityksiä... tuli, oli ja meni. 

Faith-pennut siis täyttivät tänään 7 viikkoa ja senkun kasvaa möllöttävät isommiksi. Jotain päätöksiä olen tehnyt nyt eli FridayImInLove "Pörrölikka" jää likoista jatkoon, koska on pitkäkarvainen ja toinen likka Fire in Cairo "Abra" (näyttää nimittäin ihan Pokemonien Abralta, myöhemmin varmaan Kadabralta) näyttäisi olevan lyhytkarva mun mielestä. Poikien kanssa onkin ollut vaikeampi päättää mutta kyllä kai se täytyy tuo solidi kanelipoika Fear of Ghosts "Bro" kuitenkin jättää ettei johtolankani ihan käsistä karkaa :D Kaikissahan niissä on puolensa ja puolensa ja henkilökohtainen suosikkini viime päivinä on ollut pikku kirppu Forever "Naku" (kun se on ihan naku), joka ensinnäkin on kuin pienoismalli isästään mutta sen lisäksi niin murukuukkeli kun herään joka aamu pikku tirrisilmä kaulaltani. Se on jäntevä pikku makkara vaikka edelleen pienempi kuin muut ovatkin niin puruvoima on valtava :D ja ei todellakaan jää alakynteen missään tilassa vaan paremminkin riivaa sisaruksiaan. Forest-mies "Jääkarhu" on ihan mahtava pakkaus myös mutta kun sekin on naamio ja kuitenkin yrittäisin pitäytyä itislinjalla vaikka naamiokissoja pukkaakin :D ja sitten Figurehead "Badass" olisi kaikin puolin mahtava myös... kanelibico, klassinen ym. mutta josko karvan pituus tässäkin ratkaisisi. Ei ole helppoa ei ja toki pidätän oikeuden mieleni vielä muuttaa mutta tässä vaiheessa mennään näin. 

Ja sitten kuvat 7 viikkoisista.

Acousticat's FridayImInLove (SYL q 03 (21?)) jäänee kasvatukseen

Ainokainen karvaturrityttö, joten kaipa se sitten on hän... ja somakin vielä :)

friday1_7vk.jpg
friday2_7vk.jpg

Acousticat's Fear of Ghosts (OLH o) poika, jäänee kasvatukseen

Taas yks kuku lisää :D mutta notta jotta jos kanelia niinku kasvattaa niin kai se helpoin ratkaisu on tää solidi itis kuiteskin vai?

fear1_7vk.jpg
fear2_7vk.jpg

Acousticat's Fire in Cairo (SYS q 03 var) tyttö, varattavissa

Hän on vähän niinkuin Paten ja Pipsan sekoitus :) Ja ihana tippi hännässä. 

cairo1_7vk.jpg
cairo2_7vk.jpg

Acousticat's Forever (SYS o 03 var), poika, varattavissa

Pikku-Pate... paitsi väri eri ja tippi hännässä hänelläkin :) Hän on oikea sylivauva

fore1_7vk.jpg
fore2_7vk.jpg

Acousticat's Forest (SYL o 03) poika, varattavissa

Junttapulla ja oikea mörssäriäijä mutta voi miten hyväntahtoinen... Ei ole vain kuva vaan hänellä menee silmät killiin innostuksissaan mutta eivät ne pysyvästi ainakaan vielä ole noin :))

forest1_7vk.jpg
forest2_7vk.jpg

Acousticat's Figurehead (OSH o 22 03 var) poika, alustavasti varattu

Tää on kanssa yks energiapakkaus ja juoksee suu auki haukkaamaan kaikkea liikkuvaa :D

figure1_7vk.jpg
figure2_7vk.jpg

1 kommentti .

Faithit 5 viikkoa ja hyvää joulua!

Sunnuntai 23.12.2012 klo 19:42

Unohtui päivittää 4-viikkoskuvat mutta samapa tuo, nyt on sitten 5-viikkoskuvat vuorossa. Facebook-sivuilla on tiuhempaan noita päivityksiä eli kannattaa siellä käydä katsomassa, jos kiinnostaa :) 

Pennut senkun kasvavat ja vähän on tuttavuutta tehty muun lauman kanssa. Patehan nyt aina rrrakastaa lapsia mutta muilla on ollut paljon vastalauseita sanottavana, joten siirtyminen koko huusholliin tapahtuu tässä pikkuhiljaa. Ei sillä ettäkö kukaan mitään tekisi mutta meidän ihmislapset hermostuu, kun kissat kiroilevat liikaa :D Ja siksi annan Iita-mamman ne laumaan tuoda sitten itse kun siltä tuntuu. Tällä hetkellä Iitan ramppaaminen pentuhuoneen ja muun huushollin välillä on lievästi ärsyttävää ja mun puolesta saisivat nyt joukkoon liittyä niin ei tarttis noita ovia olla koko ajan aukomassa.

Hyvää joulua vaan kaikille!

Ja sitten kuvatuksia

Acousticat's Fire in Cairo, SYS q 03 var, tyttö
cairo_5vk.jpg
Acousticat's Fear of Ghosts (OLH o) poika
fear_5vk.jpg
Acousticat's Figurehead (OSH o 22 03 var) poika
figure_5vk.jpg
Acousticat's Forever (SYS o 03 var) poika
fore_5vk.jpg
Acousticat's Forest (SYL o 03) poika
forest_5vk.jpg
Acousticat's FridayImInLove (SYL q 03) tyttö
friday-5vk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Faithit 3 viikkoa

Maanantai 10.12.2012 klo 12:24

Ei mitään ihmeempiä maan ja taivaan välillä. Kollinkutaleet ovat astumisreissujansa tehneet tässä pitkin syksyä ja ensimmäistä tulosta odotetaan Fercatin-kissalassa vissiin ihan tässä parin viikon kuluessa. Ja nuo olisivat sitten Vinskuran jälkeläisiä mutta kerrotaan sitten lisää kun on jotain kerrottavaa. 

Täällä kotirintamalla ähvät senkun kasvavat. Iita oli jotain muutosta suunnitellut ja laittanut valkonaamat pahvimökkiin ja värilliset sitten laatikkoon - mikähän lie idea tuossakin oli ellei homma ollut vielä kesken. Jonkinlaista apartheidia vissiin suunnitteli :D

Mutta pidemmittä puheitta 3-viikkoskuvia. Mitään varsinaisia lempparinimiä näille ei ole vielä muotoutunut, liekö muodostuukaan.

Acousticat's FridayImInLove, SYL q 03, tyttö. Hän on erittäin äänekäs pikkulikka, kutsun ihan vaan "Ai, sä oot se"

friday1_3vk2.jpg
friday2_3vk2.jpg

Acousticat's Forest, SYL o 03, poika. Hän on sellainen nallekarhu nappisilmä :D "Ballukka-nallukka". Aina tapittaa höhlän näkösena pentupesästä. Hänest luultavasti tulee iso mies, jos jalan luustoa on katsominen :D

forest1_3vk.jpg
forest2_3vk.jpg

Acousticat's Figurehead, OSH/OLH o 22 03, poika. Hää on kanssa aikamoinen juntikka ja "isopää" :D Tällä hetkellä näyttäisi lyhytkarvalta mutta katotaan nyt.

figure1_3vk.jpg
figure2_3vk.jpg

Acousticat's Fear of Ghosts, OSH/OLH o, poika. Hän on semmonen "pikkuapina" kun näyttää kaikissa valokuvissa ihan apinalta - oikeasti tosi lutunen :D Hän on myös selkeästi pienempi kuin nuo kaksi junttapullaa mutta tasaisesti kasvanut omaa tahtiansa. Ensin oli selkeä variantti mun mielestä mutta nyt on ruvennut sellasta huituvaa kasvattamaan, että saattaakin olla pitkäkarva.

fear1_3vk.jpg
fear2_3vk.jpg
Acousticat's Fire in Cairo, SYS/SYL q, tyttö. Hän on myös tosi äänekäs tapaus "pääppilikka". Tämä on vähän välitapaus... ehkä lyhytkarva ehkä ei. Hällä on lyhkösempi tukka kuin noilla parilla muulla mutta selkäpuolella sitten taas aikas pitkää huituvaa. 
cairo1_3vk.jpg
cairo2_3vk.jpg

Acousticat's Forever, SYS/SYL o 03, poika. Tää on sitten pahnanpohjimmainen ja pikkuisin. Tulee kuitenkin omaa tasaista tahtiaan perässä. Häntä kutsuin ensin "rottahännäksi" kun sillä on selkeästi pidempi ja karvattomampi häntä kuin muilla :D ja "pikkukirppu" taitaa helpoiten suusta tulla. Lyhytkarvaksi sanoisin edelleen pikkutirriäistä.

fore1_3vk.jpg
fore2_3vk.jpg

1 kommentti .

F-pentuset 2 viikkosia

Sunnuntai 2.12.2012 klo 22:33

Tänään F-pennut ovat 2-viikkosia. Kuvia löytyy enemmänkin tuolta Facebook-sivulta mutta tässä tämänpäiväiset. Tyypit voivat hyvin ja emo tässä välissä siirsi ne "tynnyriin" (kiipeilytelineen pesä) mutta nyt palautti takaisin pentulaatikkoon - taisi käydä tynnyri ahtaaksi. Hauskoja pikku palleroita ja eivät vielä niin kauhean helppoja kuvattavia, kun pitää huutaa niin hirveästi että mamma, vaikka tyyni onkin, hermostuu loppujen lopuksi :)

Acousticat's Forest (SYL o 03) poika

forest_2vk.jpg
Acousticat's FridayImInLove (SYL q 03) tyttö
friday_2vk.jpg
Acousticat's Figurehead (OSH/OLH o 22 03) poika
figure_2vk.jpg
Acousticat's Fear of Ghosts (OSH/OLH o) poika
fear_2vk.jpg
Acousticat's Fire in Cairo (SYS/SYL q 03) tyttö
cairo_2vk.jpg
Acousticat's Forever (SYS/SYL o 03) poika
fore_2vk.jpg

3 kommenttia .

Pennut viikon ikäisiä ja vähän Turkuu

Sunnuntai 25.11.2012 klo 14:14

Faith-pentue on tänään viikon vanhoja ja kaikki voivat hyvin ja kasvavat. Nyt ehkä uskallan jo vähän sukupuolia ja värejäkin arvailla. Näyttäisi siis oleva 2 tyttöä ja 4 poikaa. Väreinä näyttäisi olevan bicoja ja yksi ainoa yksivärinen. Nyt olen myös nimillä lapsia läiskännyt ja nimet siis biisejä tällä kertaa, ei terminologiaa :D Spessupentue niin spessunimetkin :D

Acousticat's Figurehead, poika, OSH/OLH o (22?) 03

bico_1week.jpg
Acousticat's FridayImInLove, tyttö (SYL q 03?)
nr4_1week.jpg
Acousticat's Forest, poika (SYL o 03?)
nr3_1week.jpg
Acousticat's Fear of Ghosts, poika (OSH/OLH o)
cinny_1week.jpg
Acousticat's Forever, poika? (SYS/SYL o 03?)
nr1_1week.jpg
Acousticat's Fire in Cairo, tyttö (SYS/SYL q 03?)
nr2_1week.jpg

Ja sitten kävin Turun näyttelyssä eilen. Kotoa ei mukana ollut ketään mutta kasvatteja kyllä. Einari (Acousticat's Comodo) kävi värintarkissa ja tullaan nyt rekkaamaan feno/genotyypiksi. Sai avoimen sertin (EX1 CAC) Comoriolta, joka pikaisesti kissasta muuta korjattava ei löytänyt kuin vyötärö voisi olla elegantimpi ja päälaki pyöreämpi ja siis savukanelina mutta ei siis silti savujälkeläisiä saa saada. Christal toi paikalle myös kilpparilikka Dahlian (Acousticat's Cantabile OSH q) ja tuomarina Henry Hornell. Hornell tykkäsi Dahliasta kovasti mutta ihmetteli sitten, että miksi hän ei tiennyt tällaisesta kanelinkasvattajasta Suomessa :D No ehkä siksi kun en tuomarien kanssa erityisemmin kaveeraa ja kasvatan pitkäkarvoja :D Kissat puhukoon puolestaan, en minä :) Dahlia niinikään sai CACinsa. Hanna Oiva oli myös tuonut paikalle aina yhtälailla huomiota herättävän Eetu-kilpparin (Acousticat's Cadenza OLH f) ja siitähän Hornell oli ihan täpinöissään, että gaykissa... hei katsokaa tällä kissalla on pallit ja se on kilppari, hei se on gay :D Eetulle myös avoimen serti ja käväisipä tp-valinnoissakin. 

Paikalla oli myös Angela Spotless-kissalasta ja mukanaan Inge, Svensson ja Ronya. Ronya on siis Kukun ja Nelian mamma. Svensson on Skazki-kasvatti mutta Nelian lapsen lapsi ja meillä syntyneen Jalecatsien i-pentueen Remin poika. Tuomaripäällekkäisyyksien vuoksi sain esitellä Svenssonin tp-valinoissa ja Svensson oli hienosti tp ja onnea niin kasvattaja Sadulle (Skazki) kuin myös Angelalle ja Ing-Marielle - upea kissa! 

Kuvia laitan näyttelystä myöhemmin jahka niitä tuolta ihmeellisestä nettimaailmasta löydän.

2 kommenttia .

Meille tuli Faith-pentue

Maanantai 19.11.2012 klo 17:26

Iita pikku Lolita sitten hankkiutui tiineeksi täällä kotona ja älytön yllätys on se, että pentujen isä onkin Pate. Pate joka on matkannu ulkomaille asti astumaan ja jyystänyt naisia viimeisen vuoden tuloksetta sai uuden implantin niskaansa näyttelyitä ajatellen ja poksis pam pläjäytti sitten Iitan tiineksi tuplaimplantin voimalla. Tämä ei ollut suunniteltu todellakaan mutta ehkäpä tällä pentueella on jokin tarkoitus sillä kohtalo otti ohjat omiin käsiinsä. Pentue onkin nimetty Faith-pentueeksi pienenä tribuuttina The Cure bändille, joka kuului nuoruuden skeneen voimakkaasti :D Nimet tulevat sitten biiseistä mutta en edes erota noita valkoisia satavarmasti, joten odottelen vähän nimien kanssa :) Toistaiseksi erotan ne painojen perusteella :)

Synnytyksen Iita hoiti kuten äitinsä konsanaan eli ei hötkyilyä vaan tasaisesti ja rationaalisesti ikäänkuin olisi ikänsä sitä tehnyt. Pentuja tuli yllättävän paljon mutta painot ovat lähteneet mukavasti nousuun ja maitoa näyttäisi riittävän.

joukko1_vrk.jpg
joukko2_1vrk.jpg
1valk_1vrk.jpg
valk2_1vrk.jpg
valk3_1vrk.jpg
valk4_1vrk.jpg
bico_1vrk.jpg
choko_1vrk.jpg

3 kommenttia .

Paljon onnea D-pennuille 1-vuotis synttärin johdosta!

Maanantai 5.11.2012

Isosti onnea D-pennuille täydestä yhdestä vuodesta: Iitalle täällä kotona, Vinskille ja Leksalle Jyväskylään Ainon luona ja Reppulille Espooseen Mian ja Juhanin luona.

Tässä poppoo ihan mininä :) Vasemmalta: Acousticat's Dobbio "Vinski", Di Molto "Leksa", Dal Segno "Reppuli" (edessä) ja Delicato "Iita"

joukko_8vrk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää 1-vuotissyntymäpäivää C-pennuille!

Keskiviikko 24.10.2012 klo 9:19

Synttärit olivat jo eilen mutta siis paljon onnea porukalle: Acousticat's Coperti, Cantabile, Cadenza, Con Fuoco, Coda ja Comodo! Hienot lapset ovat nyt virallisesti aikuisia :)

kaikki_6vk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Vinski tuomarin paras urkissa ja Liekki valmistui premioriksi

Perjantai 12.10.2012 klo 11:28

Viime lauantaina oltiin sitten urkin näyttelyssä tai paremminkin minun piti olla siellä Paten kanssa mutta Pate käännytettiin ell-tarkistuksessa pois. Ell katsoi ja kaiveli silmiä ja totesi, että "juu eiiii, tässä on jotain vikaa". Sanoin, että ne eivät kyllä ole tulehtuneet, jos sitä tarkoittaa - eivät koskaan ole olleet ja todellakin niitä on vahdittu tässä yli parin vuoden ajan. No, ehkä eivät mutta kun se tuolla lailla niitä siristää niin sairas on. Juu, sopii kokeilla ihan itse tunkea sormi silmään ja miettiä, että pysyykö silmä auki. No, hetken siinä jänkytin mutta annoin periksi, kun lähtökohtana elli ei selkeästikään rotuun sen enempää ollut perehtynyt eikä myöskään siitä tietoinen, että punapää on punapää. Patella on pienet ja syvät silmät, se ei kuitenkaan siitä sairasta tee. Olisin toki voinut käydä hakemassa terveystodistuksen omalta eläinlääkäriltä mutta lopputulemana siihen olisi mennyt enemmän rahaa vain todistaakseni kuin se, että olkoon urpo mikä urpo! Kyllä jonossakin Patea katselleet ihmettelivät, että mitä vittua! Punapää ja itämainen, tollasiahan ne on... no niin on mutta olkoon Paten näyttelyt tässä - en jaksa idioottien kanssa kättä vääntää. Saihan Pate yhden 7 luokan sertinsä Ruotsista kuitenkin ja huisin hyvin arvosteluin sekä lisäpalkintona vielä tyynyn, kun oli niin ihqu tuomarin mielestä. Tämän eläinlääkärin mielestä noin ahdistunut kissa ei näyttelyihin kuulu, kun ei silmiäänkään halua avata. Mielipiteitä on monia. Hohhoijaa taas kerran!

No, ei se mitään... paikalla olivat kuitenkin Ainon kanssa Jyväskylästä tulleet Vinski ja Leksa sekä Liekki Sannan ja Nannun kanssa, joten vein Paturan kotiin ja menin takaisin näyttelyyn. 

Vinski päätti vihata minua kauhulla ja en kyllä sitä syytä, sillä olin aikalailla kollin hajun peitossa ja Vinskistä on tullut mies :D Meinasi tulla syliin mutta kun haistoi minua niin kauhea huuto, että ei jumalauta! sä haiset kilpailijoille. Kontakti Vinskuran kanssa jäi sitten ihan etäisyydelle. 

Täpläpojilla oli tuomarina Satu Hämäläinen, joka tykkäsi molemmista ja paljon. Leksahan (Acousticat's Di Molto, OLH b 24) on nykyisellään kastraattiluokassa ja Vinski (Acousticat's Dobbio, OLH b 24) siis avoimissa, molemmat ensi kertaa. Vinski oli sitten tp-valinnoissa ja huisin hienosti tuomarin paras! Leksa jäi kakkoseksi tp-valinnoissa konkari Jesselle :) Paneelissa Vinskillä oli vastassa Ninan hieno Victor ja oli kyllä historiallinen hetki, kun paneelissa avoimissa kolleissa oli kaksi itämaista pitkäkarvaa vastakkain. Juhuu!! Täältä tullaan pikkuhiljaa. Äänet menivät ensin tasan ja ratkaiseva kolmas ääni meni sitten Victorille. Tuloksella ei enää ollut niin väliä, kun pitkäkarvan voitto oli varma joka tapauksessa :) ja aivan mahtava tilanne muutenkin. Vinskikin vihdoin sinne paneeliin meni, jonne se minun silmissäni kyllä kuuluukin :)

Liekkipiipipiippari (PR Acousticat's Con Fuoco, OLH f) oli toisella tuomarilla Karl Preissillä ja aika kovat lyhytkarvaiset kastraattinaaraat tp-valinnoissa vastassa. Tuomari kuitenkin tykkäsi kovin Liekistä vaikka valinnoista ekaksi lähtikin :) ja nyt nuori nainen sai kolmannen CAPinsa, joten valmistui sitten Premioriksi. Onneksi olkoon hurjasti!

Leksasta ja Liekistä ei ole näkynyt yhtään kuvaa itse näyttelystä mutta tässä Vinskistä parit Petri Jaakkolan ottamat.

img_1434m_1.jpg
Acousticat's Dobbio, OLH b 24, EX1 CAC NOM. Alla tuomari Satu Hämäläisen kanssa ja sen alapuolella oman Ainonsa kanssa. 
img_1441m_1.jpg
img_1445m_1.jpg
Sitten vielä Sannan lähettämä kuva Liekistä. Onneksi olkoon PR Acousticat's Con Fuoco, OLH f (omistaja: Sanna Karhu) Kuva: Natasa Siencnik
liekki_pr.jpg

2 kommenttia .

Paljon onnea Mortille kaikenlaisesta!

Sunnuntai 23.9.2012 klo 15:33

Voi voi, kun nämä päivitykset eivät nyt vaan pysy ajan tasalla laisinkaan. Ensinnäkin PALJON ONNEA MORTILLE 1-vuotissynttäreistä, jotka olivat jo torstaina. Onneksi se ei taida ite tietää, että meni vähän ohi :D

Ja sitten vielä tosiaan Morttura valmistui myös championiksi Rurokin näyttelyssä tuossa elokuun lopussa! Onnea siis CH-tittelistäkin!!

Rurokissa oli myös mukana Liekki (Acousticat's Con Fuoco, OLH f) joka aloitti aikuisten katraattinaaraiden luokan ja sai sertinsä molempina päivinä. Onnea sillekin!

Ja sitten Petri Jaakkolan ottamia mahtavia kuvia vähän myöhässä tuolta näyttelystä.

Ensiksi siis 1-vuotias Acousticat's Bruscamente OLH n 25, joka oli Henry Hornellin arvostelussa ja sai siis viimeisen CAC:nsä ja on nyt Champion.

img_0440_p.jpg
img_0438_p.jpg
img_0442_p.jpg
img_0444_p.jpg
Ja sitten Sannan ja Nunnun Liekki, Acousticat's Con Fuoco OLH f, joka lauantaina Reijersin arvostelussa ja itsekin vähän osallistui. 
img_9949_p.jpg
img_0542_p.jpg
img_9947_p.jpg
img_0457_p.jpg
img_0462_p.jpg

1 kommentti .

Aikuisia jalekatteja kotia vailla

Torstai 6.9.2012 klo 23:11

Pikaisesti tiedottelen muutaman tuttuakin tutumman aikuisen Jalecatin kodinetsintää. Näyttelykuvia ja muita päivittelen, kunhan kerkiän.

Siis ikävästi on perheiden tilanteet muuttuneet ja nämä murukuukkelit ovat siis uutta kotia etsimässä. Kyselyt tietysti Jalecat's kasvattajalle: leena@jalecats.net

Ihan ekaksi Rimpulan ja Bingun velipoika Pete, IC Jalecat's Peter Bang (OLH c) Satun tämän hurskin miehen tuntemaan ja tuimasta ilmeestä huolimatta äijä on aivan mahtava kastroitu kollinjöllikkä. Ihana kissa joka kaipaa rakkautta. Petehän on jo viisivuotias ja olisi kauhean tärkeää, että saisi loppuelämän rakastavan kodin. Hinta 200 e

185306_2301325495563_1374180_n.jpeg

Sitten kaksi meillä syntynyttä ja kasvanutta murusta eli meidän Nelian lapsosia Jalecatsien i-pentueesta.

Ekaksi Indi (CH Jalecat's Indeed, OSH ns 03 var) Indi on Nelian  tyyliin hyvin kasvatettu, erittäin selkeäjärkinen ja ehkä vähän fiksukin, sopeutuvainen ja hyväluontoinen nuori nainen. Indi ei turhista ynise ja on loistavalla itsetunnolla varustettu. Indi niinikään etsii lemmikkikotia vaikka onkin vielä leikkaamatta. Nyt Indin status on kuitenkin lemmikki ja edellytyksenä on siis Indin sterilointi samoin tein. Loppuelämän kotia kaipaa myös hän. Hinta 300 e

402995_2725511610416_1053491675_n.jpeg

Ja sitten lopuksi vielä meillä syntynyt Remi (CH Jalecat's Incase, OSH b 03 var), niinikään Nelian lapsonen ja ihan mahtava kollinkutale. Joviaali iso lössykkä, joka ei harmia halua vaan ainoastaan lämpimän sylin. Remiä kutsuin Kakeksi pienenä, joten toki voi mennä taaksepäin blogissa tuonne 2011 keväälle ja tutkia enemmän näitä kahta bico-murua. Tämä kissa vei minun sydämen pienenä, kun tuolla Nelialla on tapana niitä ihania lupsakoita jättikolleja tehdä... Remi on tällä hetkellä Leenan luona kollin hommissa mutta heti hurmasta päästyään etsii siis loppuelämän kotia lemmikkinä. Erittäin pätevä, luotettava ja mahtava ihminen ehkä voisi myös sijoitukseen saada. Hinta 300 e

542363_3998185906478_811246827_n.jpeg

Ja kyselyihin vastaa tietysti kasvattaja: leena@jalecats.net

Minulla on vaan spessusuhde näihin kissoihin ja siksi toivon, että sopivat kodit löytyisivät.

3 kommenttia .

Kollin köllyköistä marmatusta

Torstai 23.8.2012 klo 9:43

Hain Paturan Ruotsista takaisin maanantaina ja äijä on saanut vähän machomeininkiä itseensä mutta haastamaan ei rupea edelleenkään. Joukko otti ristiriitaisin tuntein ukkelin vastaan ja Rimpulalla on vieläkin herne nenässä, muut ovat sopeutuneet. Oliverille Paten tulo oli myös kova paikka ensin. En ole sellaista kollimittelöitä suusanallisesti nähnyt. Pojat seisoivat päät vinossa vastakkain ja mongersivat korkealta, matalalta ja kovaa välillä vuoroin ja välillä päällekkäin. Sitä jatkui ja jatkui ja välillä oli erotettava, koska korvat ja naapurit kärsi. Kuitenkin eilen tuo mongerrus rupesi laantumaan ja Oliver päätti peruuttaa, istua, painaa pään alas ja ruveta solmimaan rauhaa ts. alistumaan. Patellehan tuo sopi vallan mainiosti, kun ei se alun alkujaankaan meinannut tappeluun ryhtyä. Patella on vaan niin paksu nahka ja se on niin iso, että iskut eivät tunnu missään ja siksi kukaan ei sen kimppuun hyökkääkään. Mutta pojat saivat siis sovun aikaiseksi. Mortti lyöttäytyi Paten jengiin heti kättelyssä seurattuaan poikien välien selvittelyä... ajatteli, että faijasta viis, parempi lyödä vahvemman kanssa hynttyyt yhteen.

Nelia ja Pipsa vaan väistelivät Patea mutta eivät juurikaan mitään sanoneet vähän sähähtivät mennessään. Iita tuppautui seuraan heti mutta Patehan raiskaisi Iitan erittäin mielellään, joten kohtaamiset ovat hyvin lyhyitä ja vartioitavia :) Pipsa on jo hakeutunut velipojan seuraan pienellä varauksella mutta ikävähän sillä oli. Bingu ja Kuku keikkuvat välimaastossa, ei tykätä mutta ei meillä oikein murinaa suurempaa mielipidettä asiasta ole. Nelia vain tarkkailee, ei ota kantaa suuntaan tai toiseen kunhan lapsi ei niskaan hyppää :D

Pate on edelleen kingi ja lauma sen tietää, sillä on koskemattomuus ja vaikka vituttaakin mokoma niin parempi etäisyydeltä huudella kun eihän tosta tiedä :D Herrahan jatkaa kusemista ja kollittelua kybällä ja saanee tänään uuden sirun niskaansa, jotta voi käydä vielä jonkin aikaa avoimien näyttelyissä ja sitten pallit pois tai jotain.

En ole katkera mutta kuitenkin.... Itseäni vituttaa hyvän kollin haaskaaminen lähes täysin. Alunperin laitoin tuon sirun, koska ketään ei kiinnostanut Patea käyttää ja samaan aikaan pari kollia hässi koko Suomen kansan. Siruhan laitettiin jo kaksi vuotta sitten ja vieläkään Pate ei ole naarasta tiineeksi saanut. Viimeisestä yrittämästä ei ole vielä varmuutta mutta vaikka olisikin saanut niin huikeat kaksi naarasta sitten hommaan tarjoutui ja toinen niistäkin Ruotsissa. Tämäkö on sitä geenipoolin laajentamista? Selityksiähän oli, että kun se on punainen, laikukas tai naamio tai jotain. Kyllä minäkin olen kissoja tässä aikas hyvän määrän nähnyt ja helvetin hyvän näköinen Pate on vielä variantiksi. Sukkarikin oli lähes käyttämätön alunperin mutta ei kelvannut. No hienoa, että kaikki varmaan sitten paremman vaihtoehdon löysivät sillä tuo kolli nyt jäänee siis käyttämättä kokonaan. Ja samaan aikaan kyseltiin Oliveria, jolla toki jotain uuttakin taulussa mutta kyllä se lähinnä minun kissojen kanssa sopi sukutaulullisesti, koska ovat tuolta muualta alunperin tulleet ja Suomessa taas vahvasti käytössä olevia linjoja taustalla. Ja sitten sekin, että Olli on kanelinkantaja mutta kaikki kanelivimmaset eivät sitten huomioineet, että Pate on täysi kaneli naamioituneen punaiseen - testattu b1/b1. Oliver ei edes ole koskaan ollut kollilistoilla vain minun kotisivuilla ja sitä paitsi tiedoksi kaikille, Oliverilla on siru niinikään eli odotettavissa toimintaa joskus parin vuoden päästä ehkä eli ei sitä kannata kauheasti suunnitelmiin ämpätä. 

Tälläkin hetkellä minulla siis leikkaamattomia pra-negatiivisia pitkäkarvakolleja kolme kappaletta, joista kaksi on Oliverin lapsia, jos niinkuin sitä lookia kissoihinsa haluaa ja sukutaulu molemmilla huomattavasti laajempi kuin Oliverilla yksinään. Lisäksi löytyy vielä kanelikolli Einari, jolla niinikään sukkari joka sopii lähes kaikille. Mutta sitten yksi iso mutta... näitä täytyy kysyä minulta sillä käyttö on kuitenkin rajattua ja suinkaan jokaiselle kysyjälle ei anneta. Lisäksi en anna kolleja mihinkään älyvapaisiin yhdistelmiin. Ja jos niin käy, että taas joudun siruttamaan kolleja käyttämättöminä tai leikkaamaan niin aamen sitten kaikille vaan.

Ja tämä kaikki ei vituttais niin paljoa, jos ei kädet kusessa luuttuais seiniä sitä varten, että ajattelee muitakin ja sitä, että joku voisi hyvää kollia tarvita ja käyttää. Mutta eipä täällä taideta pahemmin asioihin perehtyä sen enempää kuin niitä sukutauluja katsoa eli tehdään vaan sitten kivan värisiä kissanpentuja ja paljon :)

Sorry vaan kaikille mutta joskus vaan ottaa niin sanotusti pattiin vaikka kuinka yrittää suodattaa kaiken.

Ja sitten Paturasta parit kuvat laivamatkalla kotiin.

20082012109.jpg
20082012107.jpg

2 kommenttia .

Vähän päivitystä

Tiistai 14.8.2012 klo 14:20

Kesä on hurahtanut ja olen melkeinpä koko blogin unohtanut. Hengissä ollaan edelleen ja eipähän tässä mitään suurin ihmeitä ole tapahtunut. 

Rimpula ja Bingula täyttivät 5 vuotta heinäkuussa. Onnea manselleille!

Heinäkuun lopulla oltiin Surokin näytelmissä. Mukana kotoa oli Mortti molempina päivinä ja Iita sunnuntaina. Sijoituskodeista puolestaan oli Einari ja Dahlia lauantaina. Mortti sai ekat sertinsä aikuistenluokasta molempina päivinä mutta tp-valintoihin ei pyytöä tullut, sillä mukana oli myös samanvärinen ja rotuinen Nina-Marian Victor, joka on huomattavasti miehekkäämpi kuin piskuinen Mortti :D Toki Mortti kehuja sai mutta enemmän tyyliin: odotellaan jahka miehistyy, nyt on niin hujahtaneen teinin oloinen :D Lauantaina Mortilla oli tuomarina Robert Lubrano kera tuomarioppilaan ja sunnuntaina Martin Tausenn kera saman tuomarioppilaan.

Einarin väritys sai vähän päänraapimista aikaiseksi, sillä tällä hetkellä se näyttää ihan kanelisavulta. No, sukutaulusta löytyy yksi savu viidennestä polvesta että ei ole mahdollista mutta siltä se nyt kuitenkin näyttää :) Toivottavasti tuo vaaleus juuresta häviää karvan pidetessä. Lubrano oli Einarinkin tuomari ja kaikin puolin muuten tykkäsi oikein kovasti. Pyysi tp-valintoihin kertoakseen, että halusi nähdä niin hienon miehen vielä kerran mutta tuon värityksen epämääräisyyden vuoksi ei voi nominoida - ehkä joskus myöhemmin sitten :)

Dahlialla oli Eric Reijers, joka sitten muutenkin piti puheen siitä, että hänelle kaneli on ihan turha väri ja jos hänelle syntyy kaneleita niin lemmikiksi heti. Toki Dahliakin kehuja sai mutta ei kutsua tp-valintoihin, jota kylläkin jäin ihmettelemään sillä tyttö on aivan mahtavan nätti. Joo ei kaikki tykkää kaikesta mutta hmph... Reijers niinikään oli Iitalla sunnuntaina ja Iitakin sai kehuja ja pullukka oli Reijersin mielestä oikein hyvän painoinen (minusta läski) mutta ei myöskään kutsua tp-valintaan, jota ihmettelin kyllä vielä enemmän kun näin ne kissat, jotka siellä olivat. Ja muutenkin herranjestas sentään tykkää kanelista tai ei, tai tykkää kissasta tai ei, niin kyllä olisi ihan yleisön vuoksi pitänyt esitellä tuollainen harvinaisuus kuin klassinen kanelipitkäkarva ja hyvä sellainen vielä väriltään. Mutta olkoon... Siis kaikki saivat sen perustuloksen.

Ja sitten vähän kuvia tännekin vaikka ovat nämä jo facebookissakin olleet. Kiitos taas kuvista ja ihan mahtavaa, että kaikista löytyi kuvat kuitenkin :)

Ekaksi Mortti (Acousticat's Bruscamente, OLH n 25)

Kuvat: Pauli Araneva

391547_386920061362231_1739748481_n.jpeg

581263_386920028028901_1886023171_n.jpeg
427339_386920078028896_1969241233_n.jpeg

Seuraavat kuvat Mortista: Petri Jaakkola

img_9494_p.jpg
img_9022_p.jpg
Sitten kauniin kaunis Dahlia (Acousticat's Cantabile, OSH q) Kuva: Petri Jaakkola
img_9153_p.jpg
Sitten Einari (Acousticat's Comodo, OLH o) Kuva: Pekka Savolainen
531644_10151077520274544_583809124_n.jpeg
 Seuraavat kuvat: Petri Jaakkola
img_9005_p.jpg
img_9006_p.jpg
Ja Iita (Acousticat's Delicato, OLH o 22) Kuva: Petri Jaakkola
img_9464_p.jpg
img_9473_p.jpg
Ja vielä Iitasta yksi Pauli Aranevan ottama kuva.
486928_386920018028902_853419174_n.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää jussia kaikille!

Torstai 21.6.2012

Hirveän huonosti olen mitään tänne taas saanut kirjoitettua vaikka onhan tässä kai jotain pientä tapahtunutkin välissä. 

Pate ensinnäkin lähti naisiin Ruotsiin ja meillä on aikamoisen ikävä meidän isoa valkoista. Kaikki kuitenkin siellä hyvin ja jos hyvin käy, niin saadaan herra takaisin kotiin heinäkuussa. 

Kuun alussa pyörähdin Mortin kanssa Eryn näyttelyssä Hyvinkäällä. Olimme vain yhtenä päivänä eli lauantaina ja lähinnä hakemassa palkinnot noista Eryn vuoden kissa 2011 kisoista. Pipsahan (CH Acousticat's Areabile, SYS f 03) oli aikuisten 3., Kuku (GIP Spotless Camelia, OLH o) kastraattien 3. ja Oliver (Noxx Oliver Neuville OSH b 25) yllärinä nuorten 2. Suatiinpa taas raksupussia vähäks aikaa, kun palkinnot olivat noita lahjakortteja.

Itse näyttelyssä ei ollut mitään uutta. Mortilla oli Donatella ja joo kyllähän se ihan tykkäs ja tp-valintoihinkin pyysi mutta ei mitään wow-efektiä todellakaan. Ja vähän jäi sellainen fiilis, että ihan hakemalla haettiin jotain huomautettavaa. Mortti saisi olla kookkaampi ja sillä saisi olla pidempi turkki. No, tuosta turkista voi olla montaa mieltä. Mun mielestä Mortilla on just mahtava turkki, kun se ei ole sellainen möyhy vaan tosi laskeutuva ja eihän se nyt vielä voi edes olla kovin pitkä... herra on vielä nuorissa. Häntä sillä on mun mielestä jo aivan mielettömässä karvassa mutta makunsa kullakin. Korkeudesta ei sentään voinut mitään sanoa tai vartalon pituudesta mutta häntäkin oli vain ok pituinen. En sitten tiedä, että jos pitkässä vartalossa hännän saa kevyesti vedettyä pään päälle ihan selkäpuolelta niin onko se vain ok? Paten häntä esimerkiksi jää johonkin nippanappa lapaluihin siinä metrisessä vartalossa, jos sinnekään ja sekin on ollut ihan ok pituinen. Ticking voisi kyllä olla enemmän ticking... mitä lie sekin sitten on kun eipä tuo juuri oikein tickingimmäksi mene :D Mutta vähän jäi sellainen maku, että jaa aha...

Paikalla oli myös Sannan Liekki (Acousticat's Con Fuoco, OLH f) ja samaisella tuomarilla ja hyvin samankaltainen arvostelukin. Liekillä kuulemma olisi voinut olla vielä korkeammat jalat... Siis Liekillä ON tosi korkeat jalat naaraaksi mutta kauneus on katsojan silmässä, niinhän sitä sanotaan. Ja epäili myöskin, että olisiko Liekki tabby... Siis se on kilppari... punainen väri, ei koskaan yhtään haamua ole punaisessa eihän? Ja sitä paitsi Liekki on kaiken lisäksi ihan älyttömän tasainen kilppari mutta jotensakin Donatella ei nyt selkeästikään minun kasvateistani innostunut ja kaipasi selkeästi sitä sellaista pöyheää pumps-pitkäkarvaa, jota toki vanhat kastraatit helposti ovatkin :) mutta nämä ovat kyllä junnuja.

No, itse olen kyllä aika tyytyväinen noihin molempiin ja aikalailla eri mieltä noista "epäkohdista" mutta toki eihän täydellistä kissaa olekaan. Tää oli vähän sitä samaa huttua, kun Kukusta aina taas sanotaan, että korkeat elegantit jalat... öö niinkuin millä planeetalla :D Jalat sillä on ihan ok korkuiset mutta että elegantit LOL - edelleenkin lapiot!

Seuraavia näytelmiä sitten heinäkuun lopulla jonkunlaisella kokoonpanolla... ainakin Mortti, Iita ja Einari sijoituskodista näyttäytyy tuolla. 

Täpläpojatkin Vinski ja Leksa kävivät näytelmissä Hankasalmella ja sielläkin ylläripylläri molemmilla tulos EX1, tp-valinnoissa oli kumpikin käynyt sentään :) Hienoja poikia molemmat ja hienosti olivat kuulemma käyttäytyneet ja venyneet :)

Kävin tänään myös katsomassa Reppulia, josta on tullut iso mies mutta ihan yhtä hömppätuutta. Hyvin on herrasta pidetty huolta Mian ja Juhanin luona ja kovin hyväntuulinen määkijä oli heti ovella vastassa :D

Mutta loppuun sitten kuvia ihan pirusti :)

Mennään nyt tarinan järjestyksessä. Ekaks Patura ennen maailmalle lähtöä.

pate1.jpg
pate2_1.jpg
Paturalla rupeaa olemaan jo aikasmoiset kollinpokset. Saa nähdä millainen pullapää on, kun tulee takaisin.
pate4.jpg

Sitten Eryn näyttelystä. Kuvat: Teija Toivola

Ekaks Morttura.

307069_10150946299914375_1631183502_n.jpeg
550606_10150946299729375_1695397274_n.jpeg
526826_10150946300069375_2078274807_n.jpeg
Sitten Liekki (omistaja: Sanna Karhu)
599038_10150946299384375_1993299223_n.jpeg

Sitten lopuksi vielä kasvattien kuvia sieltä täältä. Ekaks Reppulista, Acousticat's Dal Segno OLH d 25. Tämä on Mian ja Juhanin arkistoista. 

305498_106008592868161_100003770611791_24262_1066211780_n.jpeg
Ja sitten parit, jotka otin tänään kyläillessäni.
reppuli1.jpg
reppuli2.jpg
Sitten Eetu kaverinsa Eddien kanssa :) Eetu on siis tuo kilpparipitkäkarvapoika (Acousticat's Cadenza), Hanna Oivan omistuksessa ja vieressä Hannan oma kasvatti Yoyon kissalasta. 
578258_10150926397434544_78145139_n.jpeg
Läiskä, joka nykyisellään on Riepu :) Tättähäärä hänkin. Acousticat's Coda, OSH f 03, omistaja: Satu Metsla
156484_10150902557379544_922181100_n.jpeg
Ja vielä Marikalta tuli parit kuvat tytöistä... Räpsystä ja Maskista. Acousticat's Areore SYS f 03 ja Acousticat's Coperti OLH f, omistaja: Marika Ekman
rapsy.jpg
maski.jpg

1 kommentti .

Näytelmissäkin käytiin Messukeskuksessa

Maanantai 7.5.2012 klo 10:06

Vähän päivityksiä tännekin välillä... Rurokin näyttely oli tuossa reilu viikko sitten Helsingin Messukeskuksessa ja siellä oli taas nuoria akustikatteja esillä ihan hyvä määrä. Täpläpojat Vinski ja Leksa olivat meillä hoidossa perjantaista tiistaihin, kun niiden oma Aino joutui koulunsa kanssa hengaamaan kaikissa muissa eläinkeskeisissä toimissa :)

Lauantaina Messukeskuksessa oli paikalla Leksa, Mortti, Einari, Liekki ja Eetu ellikelli.

Leksahan (Acousticat's Di Molto, OLH b 24) meni vielä viimeistä kertaa pentuluokassa, vaikka jättikokoinen onkin, ja tuomarina oli Eric Reijers. Pääasiallisesti kehuja tulvi mutta korvat saisivat olla valtavaan kokoon nähden isommat mutta hyvin asettuneet kuitenkin. Tyyppi olikin Reijersin mielestä really BIG and long!! Korvat ovat siis nyt hyvän kokoiset mutta päätteli, että Leksa vissiin tuplaa kokonsa vielä ja sitten jäävät liian pieniksi :D No, ei tuo voi tuplata kokoansa tai muuten siitä tulee Suomen... ehkä maailman suurin itämainen :))) Täpläpojat kun ovat jo oikeastaan aikuisen kokoisia ja isäänsä suurempia. Ei ne nyt vaan voi kasvaa enää hirveästi muuten Ainolla on kaksi puumaa käsissään :) Leksa kävi vielä tp-valinnoissa mutta paneeliin nominoitiin joku lyhytkarva (sorry, unohdin jo kuka).

Einari (Acousticat's Comodo, OLH o) niinikään oli Reijersillä ja puolestaan nuorten luokassa. Einarikin oli kaikin puolin muuten hieno mies mutta ne haamut sitten laskivat arvostelua aika tavalla. Upea silmän väri, rakenne, pää ja korvatkin kohillaan mutta hirveän huono väri :)) Reijers jopa kaiveli savua sieltä mutta eihän sitä löytynyt. Tottahan se on, että Einarilla on aikasmoiset haamut tällä hetkellä mutta kyllä sen pitäisi tuosta vielä tasoittua - nuori mieshän se on ja kaneli ei ole helppo väri. Kukuhan on täydellinen mutta ei ne aina niin tasaisia ole. Einarikin kävi tp-valinnoissa ja sieltäkin meni paneeliin joku lyhytkarva. 

Mortti (Acousticat's Bruscamente, OLH n 25) kävi hakemassa ihan aamusta siitoshyväksynnän ja fife-tuomarit kyllä vaikuttivat olevan ihan älyttömän kyllästyneitä näihin iänikuisiin siitoshyväksyntöihin. Aihe kun on aina sama: nuori kolli haluaa astua, mutta ei voi vielä saada avoimen ex-tulosta. Same shit here too, sanoi Reijers. Yes, he's having both balls, he can mate.

Tuomarina Mortilla oli Charles Spijker, joka sitten kanssa vaan tykkäsi Mortista. Ei mitään ylisanoja mutta hieno miehen alku kaikin puolin. Spijkerilla olivat myös kilpparipitkäkarvat tyttö Liekki (Acousticat's Con Fuoco, OLH f - omistaja Sanna Karhu) ja poika Eetu (Acousticat's Cadenza, OLH f - omistaja Hanna Oiva). En ihan kuullut mitä niistä sanottiin mutta varmaankin korvat saisivat olla isommat ja ihan mahtava vihreä silmien väri :)) Spijker valitsi näistä kahdesta tp-valintoihin Eetun. Tp-valinnoissa olikin sitten Mortti, Eetu ja Kekkosen Hannan punainen lyhytkarva Toivo, joka sitten menikin paneeliin. 

Sunnuntaina paikalla olivat Vinski (Acousticat's Dobbio, OLH b 24) ja Mortti taas. Vinski oli Elena Noskovalla niinikään pentuluokassa jättikokoisena :) Jos edellisessä näyttelyssä etsittiin Vinskiltä täpliä niin nyt niitä oli hirveästi Noskovan mielestä. Noskova naureskeli, että mikä tämä on... joku savannah? Miten näitä täpliä on näin paljon ja kaikkialla vaikka niinhän se tietty pitääkin olla. Funny spotting. Kovasti kehuja sai Vinskikin... kaikki kohillaan. Vinskikin kävi tp-valinnoissa.

Mortilla oli Nurit Pahl, joka ei olekaan meidän kissoja ennen arvostellut. Kovasti kehuja sai Morttikin ja excellenttiä paperi täys. Mortti kävi vielä tp-valinnoissa ja sieltä meni paneeliin Katin Kati :)) Nuori bico-tyttö.

Kaiken kaikkiaan viikonloppuna ei tullut yllätyksiä ja kaikki saivat tasaisesti sen ex1:nsä. Kasvattajaluokassa oltiin vissiin vasta kolmansia, kun eipä näillä pennuilla ja nuorilla niitä pisteitä hurjasti heru, jos eivät paneeliin yllä :))) C-pentujen iskä Papatti sentään oli paras siitosuros.

Ja sitten kuvia. Itselläni ei ollut kameraa mukana mutta onneksi joidenkin kameroihin sitten osuivat :) Aloitetaan vaikka lauantailta.

Leksa, OLH b 24 - tulos EX1. Omistaja: Aino Nyrönen, Kuva: Leena Varinen
leksa_la_lv.jpg
Liekki, tulos EX1. Omistaja: Sanna Karhu, Kuvat: Leena Varinen
liekki1_la_lv.jpg
liekki2_la_lv.jpg
Einari, tulos EX1. Sijoituskoti: Anne Christenssen, kuva: Leena Varinen
einari_la_lv.jpg

Eetusta ei ikävä kyllä näköjään ollut sitten ensimmäistäkään kuvaa.

Sitten sunnuntailta ekaks Vinski, tulos EX1, sijoituskoti: Aino Nyrönen, kuvat: Petri Jaakkola

vinski3_su_pj.jpg
visnki2_su_pj.jpg
Sitten Vinski tp-valinnoissa. Kuva: Vlad Vorobjova
vinski1_su_vv.jpg
Sitten vielä Mortti, tulos EX1, kuvat: Petri Jaakkola
mortti1_su_pj.jpg
mortti4_su_pj.jpg
Sitten Morttia vielä tuomarin pöydällä. Kuva: Teija Toivola
mortti2_su_tt.jpg
Kuva: Vlad Vorobjova
mortti3_su_vv.jpg

2 kommenttia .

Vertti 12 viikkoa etsii vielä kotia

Maanantai 9.4.2012 klo 18:09

Vertti on jo reilut 12 viikkoa. Ensi viikolla saa vahvistusrokotuksensa ja sirun ja olisikin sitten valmis uuteen kotiin noin parin viikon kuluttua. Uutta kotia ei vielä kuitenkaan ole, joten jos Vertti mitenkään sykähdyttää niin yhteydenottoja vaan. Vertti etsii siis ihan lemmikkikotia ja toki sen kanssa voi myös näyttelyissä käydä. Pikku mieshän on ihan mahdoton ihastuttava riivinrauta ja energiaa tältä pikku-ukolta ei todellakaan puutu. Kyllä se toki mielellään kaulalle välillä pysähtyy nukkumaan mutta vain akkujen latausta varten :)

Muita kissa-asioita juurikaan ei ole. Patella oli nainen kylässä jonkin aika sitten ja toivottavasti nyt vihdoin olisi natsannut. Jäbä on kyllä niin raivostuttava kuin kolli vaan voi olla :) Oliver puolestaan sai kapselinsa niskaan ja pikkuhiljaa rupeaa pahimmat kollin elkeet olemaan vain muisto menneisyydestä. En leikannut Oliveria vielä vaan katsotaan sitten tilannetta joskus vuoden kahden päästä, että olisiko miehelle vielä käyttöä. Tosi helpottavaa kun vihdoin Oliverkin pystyy viettämään aikaa laumassa, leikkimään pikkupoikien kanssa ja nauttimaan elämästään kissana. Senhän viimeisin puoli vuotta on lähinnä mennyt naisia kyttäämällä :) Vastapainona tuolle meillä kasvaa poika Mortti tuossa kolliksi, mutta toivon mukaan saa hoidettua mahdolliset astumiset suhteellisen nopealla aikataululla ettei kauheasti tarvitsisi hukata elämäänsä tyhjän tuijottamiseen. 

Sitten kuvia Vertistä. Vertti siis suklaatäplikäs lyhytkarva poika.

vertti4_12vk.jpg
vertti5_12vk.jpg
vertti3_12vk.jpg
vertti_12vk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hajanaisia ajatelmia

Tiistai 27.3.2012 klo 11:59

Tässä on taas tullut hetki, jolloin on pakko purkaa vähän tuntemuksia kissamaailmasta yleisesti ottaen. Hetkellinen vapaa-aika antaa aina mahdollisuuden ruveta analysoimaan ja miettimään, että onko osa kaikkea negatiivista vai olisiko syytä ottaa vähän etäisyyttä. Ennenkuin kumpaakaan voi tehdä, täytyy saada asiat kiduksista ulos. Ja sitähän tämäkin on, tuntemattomille ihmisille tilitystä asioista, joissa ei ole päätä eikä häntää.

Viimeinen vuosi, eritoten tämän vuoden aloituskin on ollut ainakin minun silmin meidän kissamaailmassa kovin närästyttävää. Ja missään nimessä en kiillota sädekehää vaan myönnän syyllistyneeni myös kaikkeen tuohon melkeinpä mädännäisyyden lietsomiseen. En tiedä onko facebook pääsyyllinen mutta jostain syystä en aikaisemmin ole nähnyt ja kuullut niin paljon paskaa kanssakasvattajista ja kaikenlaisia salaliittoteorioita, jotka tuntuvat aivan absurdeilta. Hei, me kasvatetaan kissoja, ei suunnitella puolustusvoimille ydinaseita :) Jokaisella vain tuntuu olevan mielipide ja mielellään mielipide jostain toisesta kasvattajasta ja harvemmin positiivinen. Milloin arvostellaan toisten terveyspolitiikkaa, milloin valintoja kissojen suhteen, milloin yhdistelmiä pentujen suhteen ja milloin ihan vaan sitä, että joku on täysi pässi. Ja vielä pari kolme vuotta taaksepäin ihmiset kertoivat omista ongelmistaan blogeissaan mutta nyt kommunikointi on mennyt sellaiseksi rivien välistä lukemiseksi muiden ongelmista. Juu ei sanota suoraan kenestä on kyse, koska sekin aiheuttaa entistä suuremmat mittapuut mutta kovasti tulkinnanvaraista informaatiota tuputetaan "onlineen". Mutta se on kiva, että kenelläkään ei ole niitä ongelmia siellä kotona vaan kaikki löytyy naapurista. 

Samanlaista suputusta puputusta ovat olleet myös viime aikojen näyttelyt. Ei saa voittaa ja jos voittaa niin huppista hei, jopas rupesi paskaa niskaan tippumaan. Se kun on niin jännä, että ketään ei kiinnosta ne pelkän sertin hakijat tai niiden virheet mutta auta armias, jos menestyt, niin sitten on tuli merrassa. Miten käsittämättömän pikkusieluisia ihmisiä ja paljon tämä harrastus onkaan kerännyt ympärilleen. Niinkuin ennenkin olen miettinyt tuota näyttelymenestysasiaa niin taas tulee mieleen, että onko sen väärti yöuniaan menettää, että saa jonkun muutaman kilon raksupussin palkinnoksi :D Itse näen tuon asian niin, että kissa, joka erottuu joukosta voittaa. Sen ei tarvitse olla virheetön mutta se ei voi olla tusinatavaraa. Siksihän Kukukin on jonnin verran voittanut. Se on ainutlaatuinen ja sillä siisti. Se mikä kissasta tekee ainutlaatuisen on sitten aina sen tuomarin silmissä ja aamen sille.

Varsinaisen kasvattamisen ja näyttelyiden lisäksi on vielä nuo yhdistysasiatkin. Nyt kissayhdistyksetkin henkilöidään ja ne eivät enää ole yhdistyksiä vaan henkilökerhoja. Tämä koskee niin rotukissayhdistyksiä kuin rotuyhdistyksiäkin. Käsittämättömän paljon valtaa voi olla yhdellä tai kahdella ihmisellä, jos kaikkeen on uskominen. Ja en sitten tiedä miten muissa yhdistyksissä mutta itse Bajavassa touhunneena tiedän, että ihan aikuisten oikeasti me kokoustetaan yhdistyksen asioiden tiimoilta, ei rätvimässä kissamaailmaa. Rätvimisen hoidan täällä ihan subjektiivisesti vaikka nyt tässä blogikirjoituksessa. Jos kissoista ja kasvattamisesta puhutaan, niin lähinnä omasta ja joskus väkisinkin on sivuttava jonkun toisenkin, sillä kyllähän me käytetään toistemme kolleja ja välillä myydään pentuja toistemme kasvatukseen. Olennaista on, että jaettaisiin kokemuksia, sillä ei tätä kukaan pysty yksin tekemään mutta tietty mieluiten niitä omia kokemuksia eikä toisten. Yhdistyksen asiat eivät toimi persoonilla vaan sillä tekemisellä. Mukaan saa tulla kuka tahansa mutta ei tärkeilemään vaan tekemään. No, ikävä kyllä jotkut yhdistykset ovat saaneet henkilöleiman otsaansa ja minusta kyllä jonkin verran tuntuu, että vaikka ne henkilöt kuinka vaihdettaisiin niin ei ne leimaajat sitä hommaa sen paremmin pyörimään saisi. Ja en nyt puhu Bajavasta, sillä äkkiseltään mielestäni bajava on aika hyvin selvinnyt näistä yhdistysryöpytyksistä, sillä me olemme keskittyneet tekemään aika paljonkin viime aikoina niin ei kauheasti pitäisi olla valittamista... aina varmastikin jotain :)

Ja vielä mieltäni hiertää tuo arvostus tai arvostamattomuus kasvattajien keskuudessa keskenään. Yhden mielestä vuodet ratkaisee, toisen mielestä pentumäärä ja kolmannen mielestä näyttelymenestys. Oli sitten arvostuksen syy mikä tahansa niin siltä toiselta puolelta ei pitäisi lähteä dissaamaan, jos ei mitään noista kriteereistä täytä. Eihän kukaan ole seppä syntyessään ja toisaalta kaikista ei sellaisia ikinä edes tule. Vaikka kasvattajia tuntuukin olevan välillä vähän liikaakin niin toisaalta itse toivoisin ainakin pitkäkarvapuolelle vähän lisää. Ja mielellään sellaisia, joilla olisi ihan omat ideansa ja uudet näkemykset eivätkä niinkään jonkun vanhemman kopasta suoraan ammennettuja. Hei, itsekin saa ajatella. Ja tottakai on hyvä kuunnella ja oppia vanhemmilta kokeneemmilta mutta ei siihen pidä tuudittautua vaan soveltaa sitä tietoa omiin ideoihin. Se on vähän sama asia, kun taideoppilaitoksissa usein oppilaiden työt rupeavat näyttämään opettajiensa tekemiltä. Se ei ole tavoite vaan se oppi+omat ideat. Ja kyse ei ole siitä, etteivätkö jo olemassa olevat olisi päteviä vaan siitä, että saataisiin ehkä jotain ihan muuta kehiin. Muuten me vaan tehdään jo tehtyä.

Voisin tietty kirjoittaa vaikka romaanin ja jatkaa loputtomiin mutta tuossa se oli lyhyesti. Sen verran haluan sanoa, että kenenkään ei pitäisi uskoa mitään yhdeltä taholta kuulemana. Useinmiten musta kylki kummallakin ja pata kattilaa soimaa. Juoruja ja pahaa sanaa kulkee pilvin pimein bittitaivaalla, joten kaikkeen kannattaa suhtautua epäilevästi ja huomioida myös se, että hei kaikessa itsekeskeisyydessäsi, tämä ei ole sinusta!

4 kommenttia .

Vertti 10 viikkoa etsii vielä kotia

Perjantai 23.3.2012 klo 9:17

Virheellisesti viikko sitten laitoin, että Vertti täytti 8 viikkoa, no ei :) vaan 9 viikkoa ja on nyt siis 10-viikkoinen pikku riiviö. Tässä on ollut niin kissantäyteinen puolivuotinen, että sekaisinhan tässä menee :D Vertti sai rokotuksensakin vasta alkuviikosta, kun olen ollut osittain viikoissa sekaisin ja osittain muuten vaan sekaisin :) Vahvistusrokotus tulee sitten 4 viikon päästä, joten Vertin aikaisin luovutusikä on 14 viikkoa. Siitä silta sitten siihen, että Vertti etsii edelleen kotia eli jos olet vailla pientä suklaatäplikästä riivinrautaa varpaissasi roikkumassa niin yhteydenottoja vaan. 

Vertti on apina ja leija. Sen ego on viisinkertainen kokoonsa nähden ja mikään ei ole  liian suuri este sille. Huoletta haastaa isommat matsiin ja sitten rääkyy vastalauseeksi, kun meinaa jäädä jyrien alle :D Vaikka Vertti onkin ainokainen, on se saanut ihan opeteltua pennuksi Iitan ja Mortin kanssa. Hieman kovakourainen se saattaisi olla oman kokoistensa kanssa mutta toisaalta pistää hyvin kampoihin isommille. Pitkästä aikaa punnasinkin miehen ja hyvissä lukemissa mennään eli 1,1 kg. Ihan hyvä paino tuollaisten kääpiövanhempien lapselle tässä vaiheessa :) Vertti ei ole jäämässä kasvatukseen, koska tuosta yhdistelmästä on jo Mortti eli ihan lemmikkikotia etsii ja tietty näyttelyissä voisi käydä.

Iskä-Oliver sai kemiallisen kastraation tällä viikolla ja nyt odotellaan, että herran himot laantuisi ja saisi sillekin vähän painoa ja massaa ylimalkaan lisää. Meinasin Oliverin alunperin ilmoittaa Rurokin näyttelyyn mutta muutamien järjestelyjen vuoksi olisin ollut liiallisella kissamäärällä liikkeellä, joten Oliver voisi yrittää sitten Eryssä Hyvinkäällä saada vaikka tittelin ja ehkäpä siitoskolliluokankin.  Rurokiin on siis meiltä kotoa tulossa vain Mortti, sitten Ainon luota täpläpojat Vinski ja Leksa, ja vielä Annen luota Einari. Christal kuulemma on tuomassa myös Dahlian, ja viime hetken tiedolla myös Liekkikin on tulossa, joten on siellä taas pikku akustikatteja esillä ihan riittämiin. 

Patura senkun äijistyy ja käy tosi pahasti hermoille. Nyt on kohteena Iita, koska Iita ei oikeasti ihan tajua mitä iso velipuoli oikein halajaa. Ei voi jättää hetkeksikään vartioimatta. Toivottavasti Pate saisi nyt pikapikaa nuo sovitut kollin hommansa hoidettua niin saataisi siitä palliton Pate :D

Pentuplaanejakin on taas viritettävä, lähinnä nyt noita yhdistelmiä ja mahdollisia vaihtoehtoja punnittava. Syksymmällähän on kaksi likkaa sitten tekemässä taas lapsia eli Iita ja Dahlia ja lähinnä miesrintama on taas vähän heikkoa. Varmastikin täytyy ainakin yksi varianttipentue tehdä, jotta pääsee taas johonkin suuntaan. Neliakin saattaa tehdä sen viimeisen pentueensa ja siirtyä sitten eläkkeelle kokonaan. Pipsa joutuu odottelemaan vielä hyvän tovin, koska on tehnyt nyt kaksi pentuetta lyhyessä ajassa vaikkakaan ei noita oikein pentueiksi viitsisi kutsua, kun määrä ei tosiaan päätä huimaa. Pipsalle täytyy sitten hamassa tulevaisuudessa etsiä joku ihan eri mies ja se näyttää sitten onko nuo ongelmat Pipsan yksin vai yhdistelmän ongelmia. Itse veikkaan yhdistelmää, sillä sisko kuitenkin teki suurehkon pentueen eri kollin kanssa ihan ongelmitta. Pipsahan sinällään on hyvä synnyttämään eli itse on kuolleetkin ulos saanut ja sen lisäksi myös huolehtivainen äiti. No, niinkuin olen sanonut... Pipsa panostaa laatuun ei määrään ja nämä "laadut" ovat sitten onnistuneet ohittamaan nuo ongelmageenit ;)

Sitten vielä kuvia meidän pikkuipanasta eli Vertti 10 viikkoa.

vertti2_10vk.jpg
vertti_10vk.jpg
vertti3_10vk.jpg
vertti4_10vk.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »